|
|
Julkaistu 12.2.2008 Harmoniahuoneen ja Somsolan sähköpostiviestissä, sen tilanneille asiakkaillemme. Kirjoittanut Sari McGlinn.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Sari McGlinn’in artikkeleita ystävyydestä * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * julkaisuoikeudet©2006-2008 Sari McGlinn, Harmoniahuone Harmony House Oy ja Somsola. www.harmoniahuone.com ja www.somsola.com YSTÄVÄNPÄIVÄ Mietin lomalla ollessani ystävänpäivää ja sen merkitystä meille suomalaisille. Ensin tuli mieleen että sehän on keinotekoinen markkinointijuttu. Sitten mietin lisää... kuinka tärkeitä ystävät ovat, suorastaan elintärkeitä. Satavuotiaiksi eläneiden ihmisten yksi yhdistävä tekijä oli ystävät ja perhe, olla lähellä ihmisiä joista välittää ja jotka välittävät. Isommissa kaupungeissa kuten täällä Helsingissä, huomaa, miten suku ei ole monellakaan lähellä ja tärkeimmät läheiset ovat ystäväpiiri. Mutta huomioimmeko me täällä Suomessa ystäviämme, todella. Onko meillä aikaa ystäville, kuinka usein tapaamme heitä, olemme yhteydessä heihin. Mitä ystävyys pohjimmiltaan on? Onko se nykyään enemmänkin puhelinyhteyttä ja kuinka paljon meillä on sielunyhteyttä, ajattelemme ystäväämme ja hän soittaakin pian meille... Koen että ystävyydessä kuten kaikessa muussakin, kaikki lähtee aina sisältä ulospäin. Jos olemme ystäviä itsellemme olemme todennäköisesti ystäviä myös ulospäin. Eli lähtisin ensin huomioimaan miten minun ystävyyteni (rakkauteni) voi itseäni kohtaan. Onko minulla ollut aikaa itselleni, tehdä mukavia asioita joista nautin itseni kanssa. Olenko kannustanut itseäni kun ollut vaikeita tai väsyttäviä hetkiä, kuten teen ystävilleni, rakkaudella ja myötätunnolla. Olenko näyttänyt itselleni, sille ainoalle ystävälleni jonka kanssa jaan elämäni jokaisen sekunnin, että arvostan, rakastan ja kunnioitan, iloitsen ja rakastan ja ymmärrän, olen tukena ja kannustan itseäni. Ja olen ystävällinen ystävä itselleni. Siitä se alkaa.... uusi syvempi rakkaus ensimmäistä ystävää, sisintämme kohtaan. Ja sen jälkeen uusi syvempi ystävyys kaikkia kohtaan. Välillä mietin sitä elämän hassua tragikoomisuutta, kuinka meistä ja kaikista ystävistämme kirjoitetaan ja kerrotaan kaikkea kaunista vasta kuoleman jälkeen. Miksi vasta silloin? Voisimmeko aloittaa uuden tavan, kertoa rakkaillemme jo nyt, heti tänään, kaikkea sitä ihanaa mitä me heissä näemme. Joskus ihmisen paras lahja toiselle on kertoa sitä kaunista toisesta mitä tämä henkilö ei itse näe itsessään tai näkee muttei oikein usko. Olen kokenut antaneeni elämäni parhaimmat lahjani kertomalla mitä kaunista näen ystävässäni ja hänen sielussaan. Siitä tuli tunne, että hän säilöi sen sydämeensä ja se ravitsi hänen rakkauttaan itseänsä kohtaan. Siinä hetkessä oli jotain pysähdyttävän kaunista, aivan kuin sielusta olisi kuulunut maailman kaunein kling- ääni kun sanat säilöityivät sieluun syvyyteen ja ne alkoivat kasvaa kaunista rakkauden versoa. Sanat ovat niin pieniä, niitä on niin helppo sanoa. Silti, vasta kun sen tekee rakkaus sydämessään, sanat täyttyvät elävällä rakkaudella ja tälläiset sanat ovat tervetulleita jokaiseen sydämeen ja sieluun. Aloitetaanko yhdessä aitojen rakastavien totuuksien kertominen aina silloin kun sen koemme ja näemme, silloin kun sen sanominen on totta ja siinä on rakkaus. Tarina kiitoksen merkityksestä Asuimme perheeni kanssa Englannissa vuosituhannen molemmin puolin. Siellä on hyvin erilainen tapa keskustella. Aluksi olin hämmentynyt siitä kiitoksien määrästä jota kohtasin kun liikuin kaupungilla. Päivittäin sateli minulle ja kaikkialla ympärilläni; kiitos kulta, kiitos rakas. Pidin ovea avattuna seuraavalle ja hän sanoi ”Kiitos (thank you )”. Ojensin kahvilan kassajonossa rahaa maksuksi kello viiden teestäni ja siitä kiitettiin ” Kiitos kulta (thank you dear)”. Ei kestänyt kauan kun uusi ympäristöni opetti minulle samat tavat (tässä nähdään kuinka ympäristö vaikuttaa meihin!). ja aina kun sain ostosten yhteydessä rahaa takaisin, kiitin. Kun sain kahvilassa teekuppini, kiitin. Kiitin kaikesta ja kaikkialla. Ja se oli kivaa. Siitä tuli hyvä mieli, minusta tuntui kuin ihan oikeasti olisin ollut rakas kaikille ja kaikki rakkaita minulle ja tästä ihanasta ’illuusiosta’ oli hyvä pitää kiinni, eihän se ketään vahingoittanut. Sitten tulin käymään Suomessa, pitämään kurssiani ja täällä ollessani käytin kiitosta kuten olin oppinut englannissa. Ja sain aikaan järkyttäviä katseita ja hämmennystä. Mietin luultiinko minua välillä lesboksikin kun julistin: kiitos rakas naiselle kahvilan kassan takana. Huomasin hämmennyksen mitä rakas sanan viljely englantilaiseen tyyliin sai aikaan ja aloin hiljentämään rakas sanan viljelyä (taas ympäristö alkoi vaikuttamaan siihen miten toimin, olinhan toiminut täysin ympäristön näkymättömän koodikielen vastaisesti). Tuntui surulliselta ja ikävältä vajota taas siihen harmaaseen sanomattomuuden ja kiitämättömyyden maailmaan. Jossa vain katsotaan toista kassalla suoraan silmiin ja se suora katse on se ainoa kontakti. Plääh sanon minä. Eikö meidän suomalaisten olisi jo aika aloittaa rakkauden, ilon ja hauskuuden viljely sanoissamme toisillemme ja jopa tuntemattomille. Aloitetaan se yhdessä ja silloin luomme uuden näkymättömän koodikielen jonka mukaan siitä tulee normaalia ja puhumattomasta kiittämättömyydestä tulee outoa ja vierasta. Muutos alkaa meistä, sovitaanko että ollaan niitä pieniä pisaroita jotka yhdessä luovat uuden puron ja siitä kasvaa voimakas koski, joka johtaa valtavaan mereen. Vinkkejä rakkauden näyttämiseen parisuhteessa Vastarakastuneena minulla oli tapana välillä yllättää rakkaani laittamalla pieniä rakkausviestejä hänen vaatekaappiinsa. Kun hän otti vaikkapa alushousut tai sukat niin samalla tuli näkyviin pieni viestini: ”Olet minulle rakas, iloista päivänjatkoa rakkaani!” Kun hän otti teekupin kaapista, sen sisällä oli myös iloinen viesti. Kun olin matkoilla, olin laittanut hänen tyynynsä alle viestin, ”Kauniita unia rakas”. Vinkkejä rakkauden hoitoon Makuuhuoneessa laitan usein yöpöydillemme yhden ruusun. Ruusu on yksi rakkaudellisimmista kukista. Se levittää rakkautta täynnä olevan auransa nukkujan päälle kun ruusu on yöpöydän vierellä. Tämä sopii hyvin hoitamaan aina, oli tilanne mikä tahansa, aina meille tekee hyvää saada lisäannos rakkautta ympärillemme, varsinkin kauniin ruusun herkkää rakkaudenenergiaa. Jos vielä löydät tuoksuvan ruusun, on vaikutus vielä voimakkaampi. Jos käytettävissäsi ei ole ruusua, sytytä kynttilä yöpöydälle palamaan. Kynttilän loiste rauhoittaa mieltä, tuo ajatonta ja romanttista tunnelmaa. Pienet keskustelut kynttilän valossa tai kirjan lukeminen on tunnelmaltaan aivan erilainen kuin tavallisen yölampun valossa. Ja samaa kannattaa kokeilla suihkun tai kylvyn aikana, kynttilänvalossa peseytymisessä on taianomaista tunnelmaa ja kylpyhuone muuttuu hetkessä tunnelmalliseksi hyvänolonkeitaaksi (ja pyykkikorit sun muut häviävät kynttilänvalon ulkopuolelle). Tämä siis liittyi itsensä rakastamiseen, olla ystävä itselle. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * :) Hymyä päivään, iloa sydämeen :) Jokainen hymysi on lahja ympäristöllesi :) Annetaan hyvä kiertää Rakkain terveisin Sari McGlinn, Sisäisen hyvinvoinnin koulutuksien kehittäjä ja opettaja, kiviasiantuntija. HARMONIAHUONE HARMONY HOUSE OY, y-tunnus 1026317-0 Paasivuorenkatu 8, sisäpiha, 00530 Helsinki. Sähköposti toimistolle: posti(at)harmoniahuone.com Puhelin toimistolle ja postimyyntiin 09-6932650. Sähköposti Sarille: sari(at) harmoniahuone.com KURSSITIETOJA: www.harmoniahuone.com SOMSOLA SHOP, Paasivuorenkatu 1, 00530 Helsinki. Avoinna ma-pe 10-18 (ti-20) ja la 10-15. Puh. 09-8763020 ja 040-595 7124 Sähköposti Jaanalle myymälään: somsola(at)harmoniahuone.com NETTIKAUPPA: www.somsola.com |
 |
|
|